Matkamuistoja

Henkeäsalpaavat maisemat tammikuussa Italian Sestrieressä

Laitan Madventuresista tutun Adan Strangen Travellerin soimaan taustalle ja mietin, mistä kirjoittasin. Noh, mun kevät on ollut ja tulee olemaan aika reissupainotteinen ja matkustelu aiheena saattais kiinnostaa teitäkin aika paljon, joten mennään nyt vaikka sillä!

Seikkailu jylhäkalliolle

Douglasin kanssa Atletico Mineiron matsissa. Galo Doitu!

Vietin siis koko helmikuun Brasiliassa  pääasiassa kierrellen paikallisten kavereideni Joaon, Silvion ja Douglasin kanssa. Reitti meni ilmeisesti juuri niin kun oli suunniteltukin. En pystynyt aina turvallisuussyistä pitää puhelinta mukana, joten kaikki huippuhetket ei oo tallentuneet kuin muistoihin. Ehkä ihan hyvä niin! Matka ei ollut mitään ruusuilla tanssimista alusta loppuun, mutta voin kyllä kertoo että aivan uskomattomia paikkoja ja asioita tuli nähtyä ja toivottavasti ainakin osa niistä fiiliksistä välittyy parin kuvan kautta. Niin jo olin tosiaan myös Italiassa ja NYCissä joten sieltä pari kuvaa kans!

Ilha Granden mieletön luonto ja maisemat piirty mun verkkokalvoille

Päällimmäisenä koko reissusta kotiin palatessa oli mielessä stressittömyys, läheisyys, välillä hermoja kiristänyt aikatauluttomuus ja kaikki se mahtava uus ajattelu, mitä olin päässyt ahtamaan pääkoppaani. Kukaan ei oo esimerkiks ennen kehunut, kuinka kauniit mun silmät on. Tajusin, et miksei me kehuta toisiamme enempää vaan joko tartutaan vaan negatiivisiin asioihin tai otetaan kehut välittömänä iskuyrityksenä. Tuntuu, kuin koko maailma ois jollain tapaa avautunu uudelleen: Oon paremmin sinut itteni kanssa, oon paljon rohkeampi, positiivisempi ja stressittömämpi. Myönnettäköön, että nyt mä oon se, joka tuppaa olee kaikkialta aina myöhässä eikä stressaa aikatauluista! Joka tapauksessa tää tuntuu paljon mukavammalta ja turvallisemmalta maailmalta elää, enkä halua paluuta entiseen - päinvastoin!

"It doesn't matter if we don't have a common language. You're always welcome to our home."

Lempparipaikka koko maailmassa: Praia Dois Rios

Sanoin syksyn lopussa parille kaverille neljä villiä ideaa tästä keväästä. Muutama vähän stoppaili ja muutama rohkas kateudesta vihreinä lähteä kokeilemaan ja nyt näyttääkin että kolme noista unelmasta on käymässä toteen! Olen siis reilun kahden viikon päästä jo matkalla kohti Kathmandua, Nepalia. Vietän siellä kaksi kuukautta opettaen vapaaehtoisena englantia ja liikuntaa noin 5-10 vuotiaille lapsille. No siitä sit enemmän kun paikan päälle pääsen!

Huikeeta päivää ja loppukevättä sulle!
Muista, et kun elämä antaa sulle sitruunoita, tee niistä limonaatia!

Joskus joku paikka voi olla kuin suoraa elokuvista

Terkuin Ilsku

Ps. Yhteiskirjotusta Leban kanssa mahdollisimman pian!